LOMA :)

Nyt se sitten on virallista eli olen lomalla ja seuraavan kerran laitan kokin vaatteet niskaan tammikuun puolella. Perjantaina oli viimeinen serviisi ja lounaalle oli paikan varannut vähän reilu 100 henkeä. Toisaalta se käsitti vain kolme eri porukkaa joten päästiin suht helpolla vaikka kiire olikin. Aloitin aamun herkästi antamalla lahjat eli pomolle kävin hakemassa 12 vuotiasta viskiä pullollisen (pelasin siinä joo hieman varmanpäälle) mutta pojille pitikin sitten miettiä jo hieman tarkemmin. Musiikki on kuulunut ja tulee kuulumaan keittiöön aina ja kaiken sen pilkkomisen ja keittämisen ja paistamisen ym keskellä on aina ollut kiva kuunnella radiota taustalta. Keittiön varustukseen kuuluu siis sellainen piskuinen radio josta sitten on kuunneltu mitä milloinkin sieltä sattuu tulemaan. Välillä pojat on halunnnut näyttää jonku hauskan jutun youtubesta ja sillon puhelin on heitetty tyyliin kattilaan että saadaan ääni kunnolla kuulumaan, joten kävin hakemassa langattomasti toimivan kaijuttimen. Nyt jokainen voi vuorollaan leikkiä mr DJ:tä ja taustalla soiva musiikki on aina mieleistä.

Muuten työpäivä menikin sitten todella vauhdilla ja kun päästiin nostamaan annoksia niin hetken päästä huomasinkin että kello on taas jo viisi eikä olla edes päästy vielä siivoamaan. Näin se aika vaan keittiössä menee. Mutta hauskaa oli ja kyllä mulla aina silmä lepää katsellessa sitä mitä lautaselle ollaan taas laitettu. Tässä ensimmäisessä annoksessa on nyt pääosassa se mustekala/kalmari jota edellisessä tekstissäni käsittelin.

Salmonete-mullus barbatus-rusotäplämullo

Bacalao eli turska

PLENTZIA

Viikonloppu meni oikeastaan pelkästään levätessä mutta tänään päätin jo heti aamusta tehdä jotain erilaista. Kävin Guggenheimin vieressä kahvilla ja totesin päivän olevan aivan liian nätti siihen että pyhittäisin sen pelkälle lepäämiselle, sitäpaitsi kämpän seinät alkoivat olla jo liiankin tutut. Otin ratikan keskustaan ja hyppäsin metroon. Metro ei ole minulle se kaikkein tutuin liikkumisen väline täällä syystä että en ole sitä hirveästi vielä tarvinnut. Välimatkat ovat lyhyitä ja minulla on ollut käytössä aina niin uskollinen bussi numero 11. Käytännössä se toimii kuitenkin ihan samalla tavalla kun Suomessakin ja jopa se kartta muistuttaa Helsingin metron karttaa. Ensin mennään yhtä linjaa joka sitten jakaantuu kahteen erisuuntaan menevällä linjalla. Koska suuntana oli Plentzia niin piti vain odottaa se metro kohdille joka siihen suuntaan menee. Helppoa. Olin sen verta tutkinut karttaa että osasin päätepysäkillä suunnistaa sillan yli ja lähteä kiertämään kylää vasemman kautta jokirantaa myötäillen kävelykatua pitkin. Tarkoituksena oli päästä merelle eli paikallisten suosimalle rannalle ja samalla katsastaa millaisesta paikasta on kysymys.

Kylä on varmasti parhaimmillaan sesonkiaikaan jolloin hieman varakkaammat kaupunkilaiset ovat saapuneet loma-asunnoilleen ja turistit täyttävät katukahvilat ja pikkuputiikit. Nyt syksyä vasten pystyin vain nauttimaan rauhallisuudesta ja mielessäni kuvittelemaan sen vilinän. Kaupunki itsessään on kaunis ja voisinkin helposti kuvitella viettäväni eläkepäiviä auringossa paistatellen ja nautiskellen hyvää viiniä. Historiallisesti paikka on myös merkittävä ja on paikaltaan ollut merkittävä kaupankäynnin ja vilkkaan satamatoiminnan paikkana ja vanhan kaupungin historiaa on pystytty jäljittää aina 1236 saakka. Jokainen voi halutessaan siitä käydä lukemassa http://www.plentzia.org/en-US/Tourism/Historyandstatisticaldata/Pages/default.aspx

Minä.. no.. kävelin kiertäen jokea pitkin aina rannalle saakka ja jatkoin katselemaan kuinka muutama nuori oli surffailemassa ehkä hieman vaatimattomilla aalloilla mutta selkeästi kuitenkin nauttien siitä.

Siinä oli leipäsen pääälle laitettu katkarapua, lohta ja lohen mätiä ja se oli hyvää :)

Olisi tämän päivän voinut huonomminkin viettää ja auringon jo hieman laskiessa totesin loppuviikosta olevani jo takaisin Suomessa. Näin se aika rientää..